Valmistuin hallintotieteiden maisteriksi 2024. Iso siivu opinnoistani käsitteli Espoota, sillä gradussani tutkin Espoon tulostavoitteiden valmistelua ja asettamista. Tulostavoitteet ovat yksi elementti, jolla kunnan toimintaa ohjataan haluttuun suuntaan ja siksi sillä on merkitystä kenen ääni tavoitteiden asettamisessa kuuluu. Tutkimukseni tulosten valossa vaikuttaa siltä, että Espoossa tavoitteet valmistellaan pitkälti hallinnon toimesta.
Lainsäädännön mukaan kuntien tulee asettaa tulostavoitteet vuosittaisessa talousarviossa. Käytännössä tavoitteet pysyvät samoina koko valtuustokauden ajan ja merkittävin työ tavoitteiden valmistelun kannalta tehdään valmisteltaessa uutta strategiaa valtuustokauden alussa. Kun uusi valtuusto aloittaa työnsä, hyväksytään myös uusi strategia. Tärkeää olisi, että uusi valtuusto olisi aktiivisesti mukana tulostavoitteiden valmistelussa jo strategian valmistelun aikana, niin että valtuutettujen ääni kuuluisi mahdollisimman kirkkaasti tulostavoitteiden muotoilussa. Valtuutettujen aktiivisempi osallistuminen tavoitteiden valmisteluun voisi paremmin sitouttaa valtuuston tavoitteisiin, jotka se itse virallisesti talousarviossa asettaa.
Edellisen kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän aikana strategiaa on kutsuttu Espoo tarinaksi. On mielenkiintoista nähdä, säilyykö sama malli edelleen uuden kaupunginjohtajan, Kai Mykkäsen, aikana. Kaupunginjohtajan vaihtuminen olisi hyvä hetki tarkastella myös strategian valmistelua ja sitä, että valtuutetuilla on strategian valmistelussa mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisiksi tulostavoitteet muotoillaan. Lisäksi tavoitteiden muotoilun tulisi mielestäni olla täsmällisempää, jotta tavoitteet eivät jää liian ylätasoisiksi. Tämä vaatii aktiivisuutta sekä hallinnon että poliitikkojen puolelta.
Iris Westerlund 